Historia

Heinijärven historia voidaan ulottaa yli 4 500 vuoden taakse. Tällöin kylän korkeimmat harjanteet olivat saaria, joista on tehty sittemmin arkeologisia löytöjä.

Vakituinen asutus syntyi Limingan suurpitäjän Heinijärvelle 1500-luvun loppupuolella, kun Matti Laurinpoika Hyry asettui uudisasukkaaksi Nuoluanjärven rannalle. Kylällä on ollut useita järviä ja lampia, joista huomattavimmat ovat Heinijärvi, Nuolua ja Rosinjärvi (Okonlampi). Nämä järvet saivat rannoilleen asutuksen viimeistään 1600-luvun kuluessa, jolloin perustettiin vanhat kantatilat Hyry-Kylmänen, Hyry-Koukkari, Hyry-Heikkinen, Mononen ja Rosi.

1600-luvun alussa Kiiskilänkylän ensimmäinen asukas Heikki Erkinpoika Kiiskinen perusti uudistilan Lautuanjärven rannalle. 1660-luvulla Kiiskilän kantatila jaettiin nykyiseksi Isokiiskiläksi eli Isoksitaloksi ja Keskitaloksi. Visula ja Uusitalo on jaettu näistä taloista. Kiiskilän taloilla oli omilla maillaan suuri määrä torppia ja mäkitupia eri puolella pitäjää.

Hirvinevan raivaus- ja viljelytoimet aloitettiin jo 1800-luvulla yhtiömuotoisena. Hanke sai uuden käänteen 1900-luvulla, jolloin perustettiin Hirvineva Oy. Siinä yhtenä puuhamiehenä oli muun muassa professori Pentti Kaitera. Alueesta tehtiin asutusalue, josta osa myytiin Vapo Oy:n turvetuotantoalueeksi.

Heinijärvellä, Hirvinevalla ja Kiiskilänkylässä on ollut laaja torppari- ja mäkitupalaisasutus. Kylällä ovat toimineet esimerkiksi koulu, kauppa, kyläpirtti, urheiluseura, suojeluskunta ja maamiesseura. Kylän järvistä ja lammista suurin osa kuivattiin ensimmäisen kerran 1800-luvulla. Lopullisesti ne kuivattiin 1960-luvulla.